Terveydenhoitoa

Rankka riippuvuus rasittaa! Tänään nousi mieleeni jo kauan sitten edesmennyt rakas ihminen, joka kärsi invaliditeetista koko elämänsä pikkupojasta alkaen. Tämän tarinan voi soveltaa hengellisyyteen yhtäläisesti, kun tämä on sairaskertomus yksi sellainen. Tarina alkaa 1900-luvun alkukymmenellä ja jatkui tämän henkilön koko elämän ajan. Pieni alakouluikäinen poika putoaa heinäkuorman päältä ja loukkaa lantionsa pahasti. Asiaa hoidettiin kylmillä kääreillä kotioloissa. Kyllä kai lääkäreitä silloinkin oli, mutta tavallinen rahvas sydänmailla ei tiennyt eikä osannut niitä käyttää. Oli ehkä myös rahasta ja tiedonpuutteesta pulaa.

Jonkinasteinen toipuminen kuitenkin tapahtui näillä kotikonsteilla. Poika tuli kuitenkin sidotuksi kainalosauvojen käyttöön. Pirstoutuneet luunsirpateet saivat aikaan sen, että niitä leikeltiin hänestä pois kymmeniä kertoja komplikaatioiden takia. Lisäosan antoi se, että jalka myös osittain surkastui ja menetti toimintakykynsä niin, että nilkkaa piti tukea metallitukien avulla. Tätä jatkui noin 50-vuotiaaksi asti. Hän oli tottunut osaansa ja vaivalloinen taivallus jatkui. Muistan monta tapausta, kun hän tuli kotimökille kävellen ja kainalosauvojen lisäksi piti kantaa jonkinlaista laukkua. Se oli hankalaa. Varmaan monet säälivät häntä, mutta säälistä on oikeasti tosi vähän apua oikeisiin ongelmiin.

Jossain yhteydessä löytyi lääkäri, joka kiinnitti huomionsa tähän tapaukseen oikeasti. Hänet otettiin sairaalaan ja tutkittiin ja kuvattiin. Lääkärillä oli tarjous. Hän suorittaa operaation. Sahaa lantioluuta ja asentaa palaset oikeaan asentoon ja jäykistää holtittoman nilkan. Jos hän olisi alkanut kyselemään ihmisiltä, ottaako hän hoidon vastaan, niin varmasti olisi saanut monia vastauksia. Etkö ole kärsinyt jo tarpeeksi? Jos se ei kuitenkaan onnistu tai muuta vastaavaa, koska henkilö on oppinut elämään ongelmansa kanssa. Hän oli itsellinen henkilö ja meni sairaalaan ja operaatio suoritettiin. Toipuminen oli luonnollisesti vaikeaa, kun ainakin osa ajasta oli hellettä, kun hän makasi kipsikaukalossa ja lantioluuta luudutettiin. Tulos oli kuitenkin sellainen, että hän sai kävellä monia hyviä vuosia vain yhtä kävelykeppiä käyttäen.

Olen kysellyt vastausta siihen, miksi Jumala ei ole operoinut kaikenlaisista asioista kärsiviä ihmisiä ja vapauttanut? Ovatko kaikki itse halunneet, en tiedä enkä lähde arvailemaan. Tietääkö jokainen riippuvuudesta kärsivä, että Vapauttaja on olemassa? Onko jokainen saanut kuulla Hyvän Sanoman. Saarnoja monet ovat kuulleet, mutta onko se hyvä sanoma, joka ei johdata vapauteen? Jossa vain säälitään ja syötetään ja vaatteet pestään. Tätä mietin usein, kun teen työtä ihmisten parissa, jotka tarvitsisivat vapautusta.

Onko hengellinen toimintamme samaa, jota Jeesus aloitti? Hän puhdisti spitaalisen! Se oli kai sen ajan vaikein sairaus. Olen pulassa, jos suosittelen operaatiota. heti on joku, joka sanoo , ettei tuosta saa puhua! Nuo ihmiset ovat jo kärsineet tarpeeksi ja kärsivät yhä. Autetaan heitä kärsimään, mutta Jeesus tahtoisi parantaa. Olemmeko tilanteessa niinkuin ennen? Emme tiedä, että löytyy lääkäri, joka voi auttaa. Vai onko niin, että kaikkia ei kannata enää auttaa, koska kulut ovat niin suuret.Olisi vaivalloista selvittää pahoinvonnin alkulähde ja hoitaa sitä, kun omantuntonsa voi rauhoittaa vellilautasella?? Herra armahda meitä! Kristus armahda meitä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s