Piriä ja järjestötoimintaa

Ehkä olen kertonut ja kerron taas. Kotikylälläni Perälän asemalla oli asemapäällikkö, jonka nimi oli Piri. Etunimeä en muista, koska niin arvostettua henkilöä puhuteltiin sukunimellä. Hän oli asmapäällikkö Piri. Miten hän nyt kuuluu tämän päivän päivitykseen? Kahdesta syystä. Kun tutustuin Pirin pariskuntaa Turussa, niin mieleeni tulvahti pyhäkoulu rippikoulun valmennuksena. Toinen niistä opettajista oli nimenomaan mainittu Piri. Toinen oli Tahvo Jaatinen, molempia kuuntelin ainakin yhden kerran ja niillä eväillä sitten saatiin kaksi asiaa hyväksemme. Itsenäinen ehtoolliseen osallistuminen ja mahdolliset kirkkohäät.

Piri on tullut tutuksi ihan eri maailmasta. En taida tietää mitä se oikeastaan on. Sen tiedän, että niitä ne koirat haistelevat. Eilen katselin hetken tullin toimintaa telkkarista ja havaitsin, että kekseliäisyys on huipussaan, mutta koirat tärväävät monet hyvät yritykset. Itsekkin olen joutunut muutamia kertoja haisteltavaksi ja täytyy myöntää, että siinä tulee helposti sellainen syyllinen olo. Olen joskus miettinyt tuota huumevalistusta. Poliisi tietää, että sen kanssa puuhaileminen on rikollista. Lääkäri tietää mihin aineiden käyttö lopulta johtaa, mutta vain entinen tai nykyinen käyttäjä tietää miten siihen tilaan joudutaan. Olen keskustellut jonkin verran selviytyjien kanssa ja monetkin sanovat, että valistus ei auta sellaisena kuin se yleisesti toteutetaan.

Piintynyttä tupakkihenkilöä ei auta, vaikka hänelle näytetään tervakeuhkot. Eihän kukaan usko, että minulle sellaiset tulisi. Ei myöskään ei myöskään taida auttaa vaikka kuinka esitettäisi tilastoja miten paljon aineet vievät elämää tuhoon. Elämää, joka on Jumalan lahjaa. Eihän minulle satu tuollaista, onhan minulla järki. Selviytyjät ovat kertoneet niistä ensimmäisistä kokeiluista. Kaverit tarjosivat eikä kehdannut olla nynny. Sitten havaitaan, että tämähän on kivaa ja suorastaan taivaallista ja aikuiset ovat puhuneet palturia tästä. Aina pitäisi muistaa, että alku on ilmaista. Se on kuin ilmainen tietokoneohjelma, joka tekee hyvää jälkeä, mutta maksullinen versio samasta ohjelmasta tekee elämästäsi taivaallisen helppoa. Näissä on suurinpiirtein sama mekanismi. Eli koukutus.

Ihmisen raadollisuus pyörittää sitten melkoista rahaliikennettä. Olin aikoinaan pienesti järjestötoiminnassa mukana. Olin eräässä seminaarissa, jossa esittäydyimme olin silloin vankilalähetyksen edustajana. Normaali kaava oli: Meillä on tällainen projekti ja meillä on palkattua henkilökuntaa ja meillä on toimisto ja toimintaa pyöritetään Ray:n kolmenvuoden projektirahoituksella. Joku saa jatkon ja osa sammuu rahoitushanan sulkeuduttua. Siellä oli Poverpoint-esityksiä ja neliväripainatusta. Minä olen parissa tilaisuudessa esitellyt toimintaa. Siihen aikaan minun mustesuihhkutulostimeni vähän suttasi. Meillä oli sillä tulostettu a5 esite mustavalkoisena. Eräs pastori totesi, että meidän projekti miellytti siksi, ettei turhaan panostettu epäoleelliseen. Minä sitten esittelin, että meillä ei ole palkattua henkilökuntaa, ei toimistoa eikä Ray:n rahoitusta. Me toimimme lahjoitusten varassa.

Peliriippuvaiset rahoittavat melkoista toimintaa tässä maassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s