Tänään kuudentena joulukuuta kuuluu jokaisen kansalaisen ottaa ainakin omassa mielessään kantaa itsenäisyyteensä. Itsenäisyyttä on montaa lajia ja jokaisella lajilla on omat lainalaisuutensa. Olen avioliitossani itsenäinen toimija. Itsenäinen määrättyyn rajaan asti. Minulla on oma reviiri, jonka on pysyttävä niissä puitteissa, jotka sopivat minun tilanteeseeni. Olen itsenäinen ja vapaa, kuitenkin niisä puitteissa, jotka tiedän todeksi. Onhan se mahdollista, että elämänpiirimme laajenee yli rajojen, mutta siitä seuraa kaksi asiaa tai toinen niistä. Olen joko yksinäinen tai sitten orjuuttaja.

Valtiollinen itsenäisyys merkitsee omaa maa-aluetta, jossa monet lipputangot näyttävät itsenäisyytemme tärkeintä symbolia eli valtiomme lippua. Meillä on kansan valitsemat hallintoelimet ja kansanedustajista sanotaan, että he ovat toimessaan itsenäisiä. Kaikissa puitteisssa on kuitenkin rajoituksensa. Kansanedustaja saa vain harvoin äänestää mitä sydän sanoo, muuten on toteutettava porukan tahtoa. Hallituksemme itsenäinen toiminta on kuitenkin eduskunnan rajaamaa ja useastikin se työ on katkolla väikysymysten muodossa.

Valtionpäämies oli aiemmin itsenäinen toimija, joka kertoi toimistaan vain soveltuvin osin. Ajat ovat muuttuneet. Päämies on valvonnan alla koko ajan, että hän pysyy lestissään, jonka koko on monille arvoitus. Koko valtakuntamme on rajattu naapureita vastaan ja vaikka olemme tavallaan itsenäisiä, suuri osa rajoistamme määrätään muualla. Olemme ikäänkuin kauko-ohjauksessa, että varmasti teemme itsenäisesti juuri ne päätökset, jotka meidän on tehtävä.

Kaiken maallisen lisäksi meillä jokaisella ihmisellä on alue sisimmässämme, joka vaatii itsenäistä harkintaa ja päätöksentekoa. Se on asenteemme iankaikkisuutta kohtaan. Onko tuonpuoleista ja jos on, mitä se minulle merkitsee? Joku voi kieltää sen olemassaolon ja elää elämäänsä oman etunsa maksimoiden. Näinhän luonnontilassa ihminen toimii. Jos sitten epäilys yllättää, että onkin jotain, niin voidaan asian käsittely siirtää sopivampaan ajankohtaan vaikkapa vanhuuteen. Kun ruppi ei enää toimi virheettömästi, on aika henkistyä. Emme vain kaikki tiedä onko meillä sitä onnea, että asiat tulevat sopivasti esille ennen tajunnan hämärtymistä. On vielä yksi mahdollisuus! Tässä ja nyt tunnustaa Jeesuksen Herrakseen ja elää Jumalanpojan uskossa. Elämä on paljolti samanlaista mitä ennenkin, vain turvakallio on todellisuutta ja Jumalan tahdon toteuttaminen elämän valinnoissa on mieluisaa, koska Hänen ajatuksensa ovat aina hyvät kohtaamme. Niinkuin me olemme omalla paikallamme Suomen kansalaisina, olemme myös Jumalan valtakunnan kansalaisia omalla kohhdallamme. onnellisinta olisi, jos osaisimme olla juuri omaan osaamme sopivia! Ei liian pieniä eikä liian suuria. Olkaamme itsenäisiä osana suurta kokonaisuutta.