Valtiopäiville kokoontunut eduskunta on lakeja säätävä elin pohjoismaisessa demokratiassa. Meillä on perustuslaki, rikoslaki ym lakeja paksut kirjat täynnä. Lakeja säädetään kopauttamalla puunuijalla pöytään. Kun katselee täysistuntoa, siinä nuija käy vinhaan tahtiin, jos on kokenut puhemies. Uusia lakeja tulee solkenaan ja vanhoja korjataan. Miksi lakeja muutetaan? Hatara muistini kertoo, että joku olisi joskus sanonut: Laki, ennen mua ollut myös jälkeheni jää! Montakohan lakia on vielä siinä asussa, miten se on ollut Suomen itsenäistyessä? Jonakin päivänä joku ministeri saa tiedon, että meillä on 70-luvulla säädetty laki voimassa! Voi hyvänen aika, miten se onkin jäänyt huomaamatta. Heti on annettava jollekkin tehtäväksi uusia se laki.

Sitten ilmoitetaan juhlallisesti, että laki xx uudistetaan. No, sehän on lähtölaukaus sille, että kaikki kaivavat kirjat esille. Sitten luetaan, miten tuo koskee minua ja minun kavereita. Voisiko siitä saada jotain etua? Lakia valmistellaan, kuullaan asiantuntijoita. Mietitään, kuullaan sidosryhmiä. Yksi vaatii yhden muutoksen ja toinen toisen. Jos näitä muutoksia ei tehdä, niin taivas putoaa niskaamme ja sehän on ainoa jota Obelix pelkää. Kun aihiota on tarpeeksi höylätty, lopputulos on modernimpi, mutta usein vaikutuksiltaan entistä huonompi.

On mielenkiintoista miten puolueita haastatellaan ennen vaaleja. Sieltä tulee selkeitä leikkausohjelmia. Sidosryhmät kerkiävät reagoida ja saattaa vaaranalaiset varat turvaan ennenkuin lakia on muutettu. Jäähyväisverosta puhuminen on sisäpiirin vihje: Lähtekää maasta, jotka pystytte ja teille on siitä hyötyä. Laki tulee voimaan vasta, kun ei ole enää verotettavia.

Ainoa järkähtämätön lainsäätäjä on Isä Jumala. Hänen ei ole tarvinnut korjata yhtään lakia, jotka hän antoi kymmenessä käskyssä. Niiden käskyjen noudattaminen ei tuo ongelmia elämäämme, mutta rikkominen sensijaan tuo joskus välittömästi ja joskus viiveellä. Ihmiset luulevat, että Jumalaa voidaan manipuloida kuin valtion päämiestä ja riisua hänet kaikesta vallasta. Me ihmiset kuvittelemme joukkovoiman toimivan. Me keräämme nimiä siihen ja tähän tarkoitukseen ja ihmiskunta flegmaattisuudessaan luisuu kaltevalla pinnalla. Jos kaato on tarpeeksi pieni, luisumista ei havaitse kuin muutamat ja ne on helppo leimata niin, ettei kukaan kuuntele. Kun kerran kirjat avataan, niin selviää kuka on lukenut oikeaa kirjaa ja kuka väärennettyä. Jumala ei ole muuttanut pilkkuakaan, niinkuin Jeesus todisti. Kannattaa lukea lakia niinkuin on kirjoitettu, koska siinä on elämän reunaohjeet Jumalan katsannon mukaan.