Oi Herra siunaa..

Virsikirjassamme oli ja ehkä on vieläkin virsi: Oi Herra siunaa päämies maamme… Ensimmäisenä meillä oli laillisuusihminen, joa muotoili pitkään kestäneen perustuslain, jos oikein muistan. Vasta atomiajalla ja elektroniikan turvin siihen on uskallettu koskea. Kun sitten havaittiin, ettei perustuslain pirstominen satu yhtään pirstojaan, niin siitähän innostuttiin ihan tavattomasti. Mutta mistä kaikki alkoi ja johtuu? Mitä historia meille opettaa?

Yksi päämiehistämme käväisi risteilyllä Stockholmissa ja heti sai liikanimen. Ei tiedetty nuuskan autuutta vielä eikä Tallinnan linjaa oltu vielä avattu. Tulevaisuus oli vielä osin avaamatta. Hulinaksihan se olisi mennyt, jos emme olisi saanut järkälettä peruskiveksi, joka kesti sekä ulkoisen, että sisäisen paineen. Pienellä viksauksella saimme sitten elinikäisen päämiehen, jonka valinta silloin ja tällöin oli muodollisuus. Sieltä jalopuun alta alkoi kuulua maanisän eli isännän ääni. Silloin sitten alkoi viisumimatkailu ja sehän kävi kätevästi junalla, kun kiskoja piisasi muutamaksikin viikoksi reissata.

Pilapiirtäjäthän eivät osaa pitää mitään pyhänä ja sitten olikin julkisuudessa kuva, jonka tekstissä sanottiin uutisena: UKK käymässä Suomessa. Kateellisten panettelua. Siellähän oli ne juhla-ajat jolloin jokaisen poliitikon piti käydä pätevöitymässä. Muuten äänet vaikenivat, jos hyvää sanomaa ei saatu päämajasta. Siis selkeästi oltiin menossa paratiisia kohti. Saimme pensatislaamon ja atomivoimaloita. Kaikki oli kondiksessa. Melkein.

Sillanpää runoili aikoinaan: Niin kauan on turvassa kotilies, kun pystyss on yksikin mies. No, onneksi oli pystyssä joku, joka havaitsi, että feminismi rantautuu Suomenkin. Ensimmäiset vaaran merkit olivat tietenkin siinä, että eduskuntaan valittiinkin naisia runsaasti, eivätkä net olleet enää mitään nöyriä kahvinkeittäjiä. Jonain päivänä toteutuu painajainen, että meitä hallitsee nainen! Puolustusministeri ja ulkoministeri ovat jo niin lähellä vallankahvaa, että sen käyttö alkaa viehättää liiaksi. Kun emme muuta voi, niin riisumme päämiehen vallan niin pieneksi, että se sopii kenelle hyvänsä. Varmaan meitä on muutamia vielä hengissä, jotka muistamme kahdenlautasen loukun. Siinä osoitti uusi isäntä vanhalleisännälle oman paikan, kun ei kehdattu pyytää yhtä lautasta varten kaksia välineitä.

Jos joku vielä haikailee vanhoja hyviä aikoja, niin varoitan uppoamasta liian syvälle. Voisimme rekonstruoida maanisän kaksi komentoa tänä perjantaina: Veturimiehille, ehkä koko AKT:lle ja SAK:lle hän sanoisi: Töihin siitä! Ja puoluepampuille: Olemme täällä muodostaaksemme kuuden puolueen hätätila hallituksen ja te ratkaisette ongelmat mukisematta! Onnea on neuvotteluoikeus!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s