Olen julkaissut tämän toisaalla, mutta halusin toistaa tämän asian myös täällä! Tämä on kirjoitettu sydänverellä!

Saattaa olla, että tämä avaus vie minulta tunnukset, mutta minun on tämä tehtävä! Täällä on paljon puhuttu siitä mitä, missä ja kenen kanssa, missä saa ja missä ei. Kysymys on siis sanan esilläpitämisestä ja sakramenttien asemasta uskonelämässä. Samaan kategoriaan kuuluu seurakunnan valta tehdä asioita ja kuka on seurakunta ja millä perusteella ratkaisuja tehdään. Ensin on tehtävä itselleen muutama kysymys:
1. Mikä on Jumalan valtakunta?
2. Kuka on valtakunnen/seurakunnan pää?
3. Kuka kutsuu ja kouluttaa työntekijät?
4. Kuka saa julistaa?
5. Kuka saa toimittaa sakramentit?
6. Missä sakrametit saa olla esillä?
7. Kenelle sakramentti kuuluu? Kaste/ehtoollinen!
8. Mitä tarkoittaa seurakunnan palveleminen?
9. Usko/uskonnollisuus.

1. Jumalan valtakunta, jota myös seurakunnaksi/Kristusruumiiksi sanotaan on kaikki ne ihmiset, jotka ovat saaneet ja tunnustavat Jeesuksen Kristuksen Vapahtajakseen ja turvavat Ristinveren voimaan!
2. Jeesus sanoi: Minä olen se totinen viinipuu ja te olette oksat. Oksa ei voi koskaan olla runko.Hän sanoo myös: Minun omani kuulevat Minun ääneni!
3. Täällä on paljon puhuttu siitä, miten työntekijät valitaan ja miten akatemiassa pitäisi kouluttaa. Kuitenkin apostoli Paavali antaa selkeän sanan siitä, että Hän, siis Jeesus, antoi muutamat apostoleiksi, muutamat profeetoiksi, muutamat evankelistoiksi ja muutamat paimeniksi ja opettajiksi. On paikallaan kysyä, missä nämä asiat toteutuvat? Jeesus kouluttaa Pyhässä Hengessä, jos otamme koulutuksen vastaan emmekä ala rakentaa lihan käsivarrella itsellemme uraa.
4. Ääni sanoi: Saarnaa! Jos kuulet tämän sanan, niin toimi profeetan mukaisesti! Kysy: Mitä minun pitää saarnata? Ja sitten alat puhua joka paikassa missä se on mahdollista. Hän joka on antanut kutsun pitää työalastasi huolen. Et saa välttämättä ihmisten suosiota, mutta Jumalan suosio on ylivertainen.
5. Sakramentit saa toimittaa Jumalalta kutsun saanut ja sanassa seurakuntaa palveleva henkilö, joka elää todeksi oman opetuksensa mukaista elämää.
6.Sakramettien kuuluu olla esillä siellä, missä kokoontunut seurakunta on sanankuulossa. Se on täyden evankeliumin viran toimintaa missä sanaa vastaanottanut seuraväki ottaa vastaan uskossa myös sakramentin.
7. Kaste kuuluu Jumalan lapsille, jotka annetaan yhteisesti rukoillen Hänen huomaansa. Molemmille kastetavoille on perusteet Raamatussa enkä itse pidä huonona sitä, että lapsi muistaisi kastehtkensä. Ehtoollinen kuuluu jokaiselle, joka sitä itselleen haluaa uskonelämäänsä. Edellytyus on kuitenkin, että ehtoollisen merkityksestä on annettu riittävä opetus, mitä se nauittijalleen merkitsee.
8. Seurakunnan palveleminen on kaikkien niiden tehtävien suorittamista mitä yhteinen uskonelämä ja yhteentuleminen edellyttää. Jokainen palvelee lahjoillaan mitä ne sitten ovatkin. Jos ajatellaan, että pappi tai saarnaaja on arvollinen avaamaan täytekakkuja ensimmäisenä, niin yhtä hyvin sen voisi tehdä emäntä, joka on kahvin keittänyt, jos Jumalan edessä olemme tasa-arvoisia niin miksi ihmisten edessä on epätasa-arvoa. Palvelutehtävässä näyttävyyttä tärkeämpi on uskollisuus ja nöyryys.
9. Usko merkitsee sitä, että kaiken teemme kuin Jumalalle eikä ihmisille. Siis vanhurskas on elävä uskosta. Uskonnollisuus on sellaista, että on paljon muotomenoja ja paljon valtaa ihmisillä, jota kadehditaan ja kapinoidaan. Seurakunta ei tule kokoon kuulemaan Jumnalan sanaa, vaan useimmiten tullaan kuuleman, mitä julistajalla on sanottavaa ja sitten arvioidaan menikö se meidän mielestämme oikein.

Lopuksi: Teen jonkinasteisen uskontunnustuksen. Kun aikanaan erkaannuin Esikoisuuden valtapiiristä, kysymys tuli, miten tästä eteenpäin. Olin siis vapautunut niistä barrigaadeista, joita esikoisuus merkitsi elämässäni muita usskovia ja muuta maailmaa kohtaan. Ajattelin, etten voi liittyä mihinkään muuhun, koska olisin saanut elämääni uudet barrigaadit, ehkä hiukan heikommat, mutta samaa tarkoittavat. Jokaisessa ryhmässä on pois-sulkevia elementtejä, joita luullaan tarvittavan oman joukon koossapitämiseksi.
Olen mukana siis ryhmässä, joka on rekisteröity yhdistys käytännön asioiden järjestämiseksi. Tilaisuuksissamme käy ihmisiä eri taustoista eikä kenenkään tarvitse hävetä tai kieltää taustaansa. Nautimme ehtoollista maallikkovetoisesti siis tarkoittaa, että joukossamme ei ole akateemisia teologeja.