Tutstuin taannoin kirvesmieheen, joka oli elämänsä tehnyt rakennustöitä ja saanut ruumiiseensa monta vaivaa. Rakennustyö on paljolti ulkotyötä satoi tai paistoi oli helle tai halla. Jotenkin asiat kiertyivät keskustelussa hengellisiin asioihain. Hän ilmoitti heti, että hän on ateisti! Kuitenkin koki, että joku selittävä sana olisi paikallaan ja syy sitten selvisi. En käsittele sitä nyt, etten antaisi liikaa tunnisteita.

Jotenkin nyt vuosien jälkeen asia palasi mieleeni ja aloin askarrella sen kanssa. Jos jotain ei ole, eihän sitä tai häntä tarvitse kieltää? Minun ei tarvitse kieltolausein todistaa, ettei meidän vaatehuoneessamme ole mörköä. Ei tarvitse ottaa mitään kantaa koko asiaan, mistä tulikin mieleeni? Olisiko kuitenkin niin, että meissä jokaisessa asuu ateisti? Me kiellämme veljien ja sisarten Jumalan, jos eivät ole klooneja kanssani. Identtinen kaksonen kaan ei aina kelpaa. Me kiellämme helposti ainakin mielessämme Jumalan läsnäolon sellaisessa porukassa: Jossa kastetaan eri tavalla! Jossa ehtoollinen nautitaan hiukan eri tavalla! Jossa julistaja on yliopistoa käynyt pappi! Jossa julistaja on oppimaton maallikko! Jossa julistaja on väärää sukupuolta! Jossa ollaan liian löysiä! Jossa ollaan liian kireitä! Jossa puhutaan lähes pelkästään rakkaudesta! Jossa puhutaan synnistä ja vaaditaan parannusta! Jossa puhutaan menestyksestä! Jossa puhutaan kärsimyksen läsnäolosta! Jossa ollaan liian iloisia! Jossa ollaan liian vakavia! Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Olen kokenut asioita niin, että uskoin ainoaan oikeaan Jumalaan, niinhän meidän kuuluu tehdä! Uskoin yhden seurakunnan, vaikka uskontunnustuksessa tunnustin pyhän ja yhteisen! Kenen kanssa se seurakunta sitten on yhteinen? No, minä ajattelin, että sellaisen kanssa se on yhteinen, joka on veistetty samasta puusta! Eikö meitä sitten ole veistetty samasta puusta? Ei mielestäni, mutta Jumalan mielestä kyllä! Hän on ottanut tomua maasta ja tehnyt ihmisen ja puhaltanut häneen elämän henkäyksen! Voinko vielä kieltää Jumalan siltä toiselta, joka ei ole samanlainen? Voin, jos olen lihallinen! En voi, jos itse elän armosta!

Tiesin siis, että on yksi seurakunta Jumalalla maanpäällä! Mutta virhe oli siinä, että piirsin siihen rajat ja laitoin rajapyykit paikoilleen. Mitä sanoisi Raamattu tähän: 5.Moos 27: 17. Kirottu olkoon, joka lähimmäisensä rajan siirtää, ja kaikki kansa sanokaan: amen. Emme siis saa määrittää ja siirtää Kristusruumiin rajoja sieltä, mihin Hän on ne laittanut.

Jeesus sanoi: Joka tulee minun tyköni, sitä minä en heitä pois! Eikä tuhlaajapojan isä, ahaa sulta loppu rahat, pannaan sun pukus pesukoneeseen, että sianpaskan haju lähtee ja eikö sulla ollut siellä ihan kivaa, jos mä annan sulle uuden hivakan taaloja niin pärjäät, jos niinku tykkäät mennä! Ei näin! jeesus sanoi ainakin parikertaa autettuaan hädänalaista: Mene äläkä enää syntiä tee.