Vaihdamme vuotta tuntien kuluttua halusimme tai emme. Tilivuoden päättyessä tehdään ainakin yrityksissä tilinpäätös. Laskelmat osoittavat miten on toimittu. Miten suhdanteet ovat hellineet tai kouraisseet sydänalaa. Herramme opettamassa rukouksessa on eri evankelistat määritelleet eri tavalla. Yksi sanoo synti, toinen sanoo velka! Jos uskovan tai ei uskovan elämä olisi taloudellista toimintaa, niin se muistuittaisi Monopolipeliä! Mehän tunnustamme ihmisoikeusjulistuksessa, että jokainen lapsi syntyy tasa-arvoisena. Jokainen Monopolin pelaaja saa siis saman verran pelirahaa, jolla tulevaisuutta rakennetaan. Kuinka sitten meneekään? Voiko ihminen menestyä jokaisessa maankolkassa. Ansaita ja hankkia omaisuutta, joka hankkii omaisuutta.

Jos uskonelämä on velkasummapeliä, niin se velka suurenee ja pienenee aina sen mukaan miten toimitaan. Väärämielinen huoneenhaltija on saanut kuulla, että on tulossa vaalit ja jopi on katkolla. Hän alkaa heti tehdä vaalityötä ja käskee velallisten väärentää velkakirjansa. Joskus sanottiin menestyksen salaisuudeksi kaksinkertainen kirjanpito ja yksinkertaiset tilintarkastajat. Lähes kaikki valtiot ovat velkaisia, mutta mistä sitä velkaa on saatu. Voiko velkainen antaa velkaa jollekkin toiselle yhtä velkaantuneelle. Velka tulee siis jostain muualta, joka elää sitten koroilla, ilmeiseti. Velat voi myös nollata konkurssilla, velkasaneerauksella ja armahduslailla. Me siis tiedämme, että velkoja voidaan sovitella tilanteen mukaan. Jos tässä olisi käytetty joka kohdassa velka-sanan kohdalla sanaa synti, niin miten me tämän klaaraisimme?

Joskus kävin keskustelua jonkin lehden sivuilla sanasta: Synti! Siellä oli kysymys, mitä se tarkoittaa. Koitin tarjota Raamatullista selitystä moninaisista asioista, mutta se ei ollut menekkitavaraa. Jos nyt synti on sellaista, ettemme voi sitä tajuta. Emme voi siihen soveltaa velkasaneerauusta tai muuta hyväksi havaittua menetelmää, niin olemmeko onnistumisen lähteillä, kun unohdamme sen kokonaan? Jospa teemmekin sellaiset prosyyrit, joilla synti saadaan poistumaan elämästämme. Suositussa tunustuksessa sanotaan: Kasteen syntien anteeksiantamiseksi!
Minut on kastettu , no ei niin pienenä. Olin syntynyt huhtikuussa ja kastettiin juhannuksena. Mtä syntiä sain siinä anteeksi? Mitä syntiä olin ehtinyt tehdä? Näitä olen miettinyt. No sehän olisi helpotus, olettaen sen olevan totta: Siinä annettiin anteeksi kaikki synnit, jota kerkiän tekemään!! Okei, jos se on näin, niin ei elämä olekkaan lihalle raskasta, paitsi jos se lakkaa toimimasta normaalisti eli sairastuu. Antaa sen nauttia mitä ikinä se haluaa! Saarnaaja sanoo: En kieltänyt itseltäni mitään! Kastaessa tai siunatessa vanhemmat pyytävät Jeesukselta huolenpitoa lapsen elämään.

Nyt siis syntiongelma on ratkaistu, ei huolta. Vielä jää ihmisten väliset asiat jotka ratkaistaan velka-asiana. Ei ole sinulta pois, jos teen syntiä. Patsi, jos sen seurauksena sinä joudut kärsimään eli minä tulen velalliseksi! Jos en pysty maksamaan, niin velkoja voidaan periä astaloilla, pistoaseilla ja ampuma-aseilla. Pelkät nyrkit ovat liian työläät.
Sehän on siis vanhanaikaista puhua niistä kuumistä kivistä, jota esi-isämme pelkäsivät taivaasta tippuvan. Eihän Jumala kuittaile asioita, vaikka ihmiset syyttävät Jumalaa, missä olit, kun tapahtui sitä ja tätä? Jos taasen katselemme ilmaston muutosta ja sen vaikutuksia niin tilastotieteilijät tietävät, että aina on ollut niin. Aina on ollut tsunameja, maanjäristyksiä ja pesäpallon kokoisia rakeita. Niin, olihan se Efesos aika huonossa kunnossa, kun siellä kävimme jotain on siis aina tapahtunut. Miksi murehtisimme.