Tenavatähtien aikaan lauloi nuori Turunen antaumuksella: Kipuna kiivaana suruna sielussain… Esitys oli todella hieno, mutta ehkä koettiin kontrasti iän ja sanoman välillä. Olihan silloin esillä myös: Elo tää juoksuhaudoissa on… Tuosta tulikin mieleeni tarina illanvietosta jossain upseerikerholla. Joku lauluveikoista alkoi viritellä tunnelmaa juoksuhautalaululla. Paikalla ollut vanhempi herrasmies kysyi: Onko ollut rähinöissä mukana? Johon laulaja vastasi, että on ollut liian nuori. Herrasmiehen kommentti: Ei laula sitten! Sodankäyneen sisimmässä saattoi olla kipu, jota kepeä laulelu ehkä lisäsi. Apostoli Paavalikin kertoo kivusta, jota hän kantoi veljiensä puolesta. Hän halusi jakaa kohtaamistaan Jeesuksen kanssa ja samalla tuoda ilmi, että on olemassa jotain enemmän mitä normaali fariseuksen elämä voi antaa.

Hänen kokemuksensa on joutunut kokemaan moni uskonlahjan saanut hänen jälkeensä. Melkein jokainen on ajatellut, että asiat ovat niin yksinkertaiset, että jokainen ainakin sukulainen ottaa Jeesuksen vastaan, kunhan saa kuulla Hänestä. Pettymykset ovat olleet valtavat ja reaktiot varsin erilaiset. Moni on tullut hylätyksi omien sukulaistensa taholta.

Varmaan jokainen tietää mitä jatkuva kipu merkitsee. Siitä tahtoisi päästä eroon ja moni kipu omistaa myös ominaisuuden, että se voidaan sammuttaa. Kun sain pitkittyneen selkäkivun, joka invalidisoi niin, että elämänpiirini oli noin sadanmetrin luokkaa portailta, niin ihminen on avuton. Sain siihen sitten kiropraktillista hoitoa ja sen jälkeen reviiri laajeni huomattavasti.

Tänä aikana voisi olla kivunaiheita esimerkiksi ne ihmiset, jotka lähetetään rahastettuina ylikuormatussa kumiveneessä lähes varmaan kuolemaan Välimeren aalloille. Kivun aiheena pitäisi olle ne vallanpitäjät, jotka lähes kaikkivaltiaan valtuuksilla tuhoavat ihmiselämää vallanhimonsa siivittäminä. Kivun aiheena pitäisi olla myös ne nälkää näkevät, kun samaan aikaan tuhotaan toisenpäivän ruokaa.

Baabelissa Jumala sekoitti kielet. Jonain aamuna rakentajat kokoontuivat käskynjaolle, mutta kukaan ei ymmärtänyt mitä mestari puhui. Eivät ymmärtäneet toisiaan, että olisi voinut kaverilta kysyä, mitä sanottiin. Nykyisin näyttää siltä, että mielet ovat sekoitetut. Vaikka puhumme samaa kieltä, emme ymmärrä toisiamme, niin erilaiset mielet ovat ihmisillä. Se on kivun aihe, kun on kuin ummikko, jota ei ymmärretä eikä kuulla. Luulen ymmärtäväni vähän siitä mitä hän tarkoittaa Room 9. alussa. Jospa simämme avautuisivat näkemään ja korvamme kuulemaan niin saisimme viisaamman sydämen.