Nykyisin on monenlaista sukulaisuutta ihmisten keskuudessa. On minun lapset ja sinun lapset ja sitten voi olla vielä yhteisiä lapsia Jokaisella ihmisella on biologinen isä sekä äiti olipa ihmiselämä minkälaisten toimenpiteiden tulosta. Jos isän tai äidin nimi on: Luovuttaja, niin sukulaisuus eli perheyhteys ei pääse syntymään eikä kasvamaan täyteen inhimilliseen mittaansa. On tietysti myös tapauksia jolloin isänä pidetty henkilö ei oolekkaan biologinen isä, mutta ainoa henkilö, jota on mahdollisuus rakastaa isänä, joka antaa turvan.

Apostoli Johannet puhuu Jumalan lapseudesta, että Jumala on osoittanut erityistä rakkauttaan antamalla meille Jumalan lapsen nimen. Jumala on siis Isä, joka tunnustaa jokaisen lapsensa omakseen. Miten se nimi saadaan? Siihen ei ole muuta tietä kuin se, että Jumala itse uudestisynnyttää ihmisen lapsekseen Sanan ja Hengen voimalla. Uudestisyntyminen ylhäältä voi olla etäinen ja vaikea termi monille. Toisille se taas on niin itsestään selvä, että siitä voidaan puhua yhtä tavallisena kuin mistä tahansa tapahtumasta elämässä.

Se on kuitenkin merkillistä, että on niin monta käsitystä miten Jumala toimii ja mikä niistä toimenpiteistä on pätevin. Kaste on yksi niistä asioista joita analysoidaan ja siihen löytyy lähes jokaiselta suunnalta se ainoa oikea toimitustapa. Kuka, miten, missä, milloin. Jos katsomme noita asipoita yksi kerrallaan, niin havaitsemme heti ristiriitaa. Hätäkasteen voi antaa kuka tahansa kristitty, joka on paikalla. Sen katsotaan riittävän taivaan avaimeksi, paitsi, jos jää elämään, niin viranhaltijan on se vahvistettava. Antaako viranhaltija sitten paremman taivaan? Miten? Vettä on maljallinen ja vauvan päätä kastellaan ja heti pyyhitään se vesi pois ja tämä on riittävä eikä muuta ole. Joku upottaa lapsen alastomana ja sitten puetaan siihen valkeaan vaatteeseen., siinä on konkreettisesti nähtävänä mitä toivotaan ja uskotaan. Sitten on vielä upotuskaste, jossa mennään kastealtaaseen valkoisessa asussa ja ihminen upotetaan tämä toimitus voi tapahtua luonnonvedessäkin. Olen nähnyt videon talvisesta kastehetkestä miten sahattuun avantoon upotettiin ihmisiä käsistä kiinni pitäen. Joku ajattelee, että kirkko on ainoa paikka missä niin pyhä toimitus suoritetaan, seuraavaksi tulee koti ja viimeisenä luonnonvedet joet, järvet tai merivesi. Hätäkasteajatus antaa ymmärtää, että se olisi tehtävä niin pian, kun se on mahdollista. Toinen yhtä vankka ajatus on se, että uskoontullut on kastettava ajattelematta hänen taustaansa. Luterilainen kirkko on kuitenkin hyväksynyt toisetkin kasteet vedellä suoritettuna. Uskovien kasteen ongelmaksi saattaisi muodostua se, että radikaaleja uskoontuloja ei tapahdu uskovien perheiden keskuudessa, jos ei ole ollut lankemuksia.

Ehtoollinen on samalla tavalla analysoitu, kenen kanssa ja missä ja missä muodossa. Puhutaan armovälineistä ja nyt tulee ratkaiseva kysymys: MItä ihminen saa näiden toimitusten yhteydessä, kun se tapahtuu oikein ja usko syntyy ja vahvistuu? Vastaus on yksinkertainen: Jumalan lapsen nimen ja aseman. Yli sen ei kukaan voi välittää millään keinolla, koska suurempaa asiaa ei ole.