Nyt näyttää siltä, että pitkähkön kohinan tuloksena uskontojen kaltoin kohtelemat ovat saaneet oman äänen. Ehkä on jo unehtunuyt J Kurvisen Raportti… Kyllä siinä oli enempi niitä ääniä ja vähempi asioita puolustavia ääniä, koska vl johto kategorisesti vaikeni.

Minulla on henkilökohtainen suhde tähän asiaan, siksi kirjoitan. Voisin ilmaista asiaa meetoo verbillä? Ensin vähän asian luonteesta. Yhdistyslaissa on säädökset joiden perusteella voi erottaa yhdistyksestä, jos on aiheuttanut ns suurta vahinkoa yhdistykselle. Politiikassahan tämä on tutumpaa. Puolueissa on oppositionsa, koska ihmisillä on pyydettä, mutta ei aina nostetta. Pyyde ja noste sopivassa suhtessa nostaa esille, mutta vie myös ulos, jos noste ei ole riittävän laajaa.

Kun ihminen syntyy uskovaan perheeseen, on aluksi silmätön kuin kissanpoika. Kun silmät avautuvat, niin ratkaisevaa on mitä niillä silmillä alkaa nähdä. Joku saa nähdä rakastavia lähimmäisiä jotka hellivät ja kannustavat ja antavat terveet elämänarvot. Toinen saa nähdä kiukkuisia, vaativia ja alistavia ihmisiä, jotka hallitsevat pelolla ja kovuudella. Ja kaikkea siltä väliltä. Hyvät lähdöt saanut on tyytyväinen ja tekee sitä samaa ruutia, jota on jo vuosikymmenet tehty. Huonot lähdöt kokenut voi haarautua kahtaalle. Luopuu siitä uskosta, johon on kasvatettu ja valitsee oman tien. Yleensä silloin ei koe kaltoinkohtelua paitsi joskus kuulee suoraa nuhdetta. Toinen valitsee vaikuttamisen tien ja yleensä polttaa siipensä. Jos kyse on yhteisön syntikäsitykseen kuuluva asia ja siinä yrittää saada muutosta, voi nähdä itsensä ulkopuolella kaltoin kohdeltuna ja katkerana, kun ei saanut olla sekä sisällä, että ulkona yhtä aikaa.

Itselläni kriisi syntyi uskonkäsityksistä ja ne veivät ulkopuolelle siksi, etten kyennyt osoittamaan tarvittavaa nöyryyttä ja luopumaan siitä mitä pidin oikeana. Tie on ollut pitkä, mutta suurin kamppailu on ollut sisälläni anteeksiantamattomuuden kanssa, jonka olen kokenut synniksi. Kun olen saanut taivaallista apua, niin voin siunata kaikkia entisiä veljiä ja sisaria, koska on vain yksi taivas, johon kaikki pelastuneet lopulta pääsevät asumaan. Jos uskontojen uhrit etsivät Jumalan kasvoja ja anovat anteeksiantavaa mieltä itselleen, silloin haluan siunata sitä toimintaa. Jos kuitenkin on oman haavoittumisen hellimisestä kyse ja toinen toistaan vahvistaen lihallisella tuella niin pahoittelen ja rukoilen armollisen Jumalan kohtaamista.