Nykyisin puhutaan paljon valinnasta. Valitaan eduskunta ja montaa muuta asiaa. Ilmeisesti vaalitoimitus on ollut pääosin rehellistä, kun yleensä tyydytään vaalin tulokseen: Kansa on puhunut ja pulinat pois-tyyliin.
Lapsuudesta muistan valinnan paikkoja kansakoulussa. Pelattiin jotain peliä ja opettaja nimesi kaksi joukkueen”johtajaa”, jotka valitsivat vuorotellen jäseniä joukkueeseensa. Minä pienenä pulleana poikana, joka ei osannut yhtään pallopeliä pelata, olin useasti viimeinen ”valittu”.
Amerikasta tulevat gurut katsastamaan suomalaisia jääkiekkoilijoita ja valitsevat sitten parhaat päältä omiin tarkoituksiinsa. Kouluihin valitaan milloin pääsykokein milloin todistusten perusteella ja aina tiedetään, että osa jää valitsematta.
Kun sitten siisrrytään hengelliselle alalle ja aletaan puhua valinnasta, on kuin jossain olisi tehty jako kahteen. Keisarivallan aikana kutsunnoista käytettiin sanaa: Arvannosto! Hatussa oli kahdenlaisia lappuja ja sieltä nostettiin lappu, jossa luki jotain tähän tapaan: Vapautettu/Valittu Venäjän armeijaan.
Onko meillä sellainen käsitys Kaikkivaltiaasta, että Hän on arponut meidät ja joka on saanut huonon lähtönumeron, on tuomittu vaikka tekisi mitä? Tai, joka on saanut hyvän lähtönumeron, niin hän pelastuu tekipä mitä tahansa? Tämä on Luciferin opetusta Jumalasta. Oikeastaan meillä kenelläkään ei ole eväitä selittää valinnasta yhtään mitään. Koska meistä ei kukaan ole nähnyt Jumalaa kasvoista kasvoihin ja voinut kysyä Häneltä asiaa, kaikki selitykset ovat enemmän tai vähemmän järjen tuotosta.
Ihmisen olemassaolo on sinällään mysteeri, mutta olisi mieletöntä luoda maailmankaikkeutta, jota ei kukaan asuisi. Tosin emme olisi sitä murehtimassa. Taivaassa tapahtuneita asioita emme kukaan voi selittää miksi Luciferista tuli Jumalan vihollinen. Miksi tähän skismaan luotiin ihminen? Miksi riitaisilla aviopareilla on lapsia, jotka eivät osaa päättää kumpaan kannattaa sitoutua? Siinäkin on mysteeri, miksi rakastavista ihmisistä tulee toisiaan vainoavia kiusankappaleita?
Jumala siis loi maailman sanallaan ja kaiken muun vain sanomalla, mutta ihmisen kohdalla Hän teki jotain muutakin. Näki siis vaivaa eri tavalla. Paratiisissa oli kaikki hyvää ja täydellistä yhdellä ehdolla, vain yksi kielto! Valinta tapahtui ihmisen taholta ja se muutti koko tilanteen.Lucifer käärmeen muodossa sai voiton vain kyseenalaistamalla Jumalan sanan, ei tarjoten mitään parempaa. Kun ihminen kuunteli, Lucifer alkaa selittää miten nulju Jumala on ja ihminen kuuntelee.
Yksi valinta on siis tehty, ihminen teki ja Jumala saneli seuraustuomion. Lucifer voitti ensimmäisen erän, mutta ei huomannut kuunnella omaa kohtaloaan tarkasti.Ihmiset menettivät siinä valinnassa puhtautensa ja jäivät vieraaseen taloon orjaksi. Synnin orjaksi. Jeesuksessa tämä perkeleen teko tuli murskatuksi ja ihmiselle annettiin uusi mahdollisuus valita. Ei omasta voimastaan eikä ymmärryksestään vaan kutsujan armosta.
Jumala on pyhä ja ankara edelleen siellä missä Hänen tahtoaan rikotaan tahallisesti luottaen Luciferin tarjouksiin. Mutta Hän on laupias ja armollinen kaikille niille, jotka vapisevat Hänen pyhyytensä edessä. Jotka eivät voi sanoa Jumalalle, että minä olen hyödyllinen Sinulle anna vähän arvostusta. Kun syntinen saa uuden valinnan siinä tilanteessa, jossa helvetti palaa sisällä ei tarvitse kysellä keltään missä se helvetti on ja mikä siellä voi palaa ikuisesti. Silloin valinta on armoa eikä tarvitse vatuloida miten tämä valinta tehtiin, koska kaikki on armoa ja Jumalan rakkaus vuodatetaan sydämeen Pyhän Hengen kanssa.
Golgata siis merkitsee sellaista sovitusta, joka poisti syntiinlankeemuksen kirouksen ja antoi uuden elämän kaikille uskoville. Jeeseuksen veri eli Hänen elämänvoimansa tulee elämäksi kaikille, jotka käyvät sotaa vanhaalihaa vastaan Pyhän Hengen asein, jotka ristiinnaulitsevat lihan tahtoa ja tekoja. Olemme nyt siis vastuullisia teoistamme, kun olemme päässeet armon alle. Ei siis niin, että armo mahdollistaa lihan huvitukset kun kaikki on maksettu. Jos liha saa hallita valtoimenaan, ei ristin sanoma ole vielä lävistänyt sydäntä. Sen miekanpiston Jeesus lupasi myös äidilleen Marialle. Maria ei siis ole pyhimys, vaan armosta elänyt niinkuin mekin.