Turussa Puolalankadulla oli aikoinaan viinakauppa eli Alko. Se on faktaa. Samoin se, että sotilaat käyttävät jonkinasteista uniformua . Eräänä päivänä nämä kaksi kohtasivat ja virkapukuinen osti ilmeisesti kotimaista viinaa, montako osti taru ei kerro. Kaupassa oli myyjänä jonkin taistelutoverin ystävä, joka loihe lausumaan: Mitkä juhlat siellä Pansiossa oli, kun eilen kaikki kävi viinakaupassa.

Minä olin siihen aikaan palveluksessa enkä käynyt ja tiedän monia, jotka eivät käyneet. Mitä opimme tästä, ilmeisesti emme mitään? Onko olemassa joku kirkko, seurakunta, urheiluseura, puolue tai muu yhdistys, joka olisi sitä mieltä, että yhden tai muutaman  jäsenen toiminnalla saa leimata koko porukkaa?

Joku viisas sanoi aikoinaan: Jos et voi voittaa vihollistasi, niin liity häneen tai heihin. Kun olen tehnyt työni ainakin viran puolesta poliittisesti neutraalissa ilmapiirissä, ei ole syntynyt sellaista suhdetta mihinkään virtaukseen, etten voisi katsoa ulkopuolisena kaikkea. Ihmettelen miten näissä aate- ja uskomusviidakoissa voi olla ydintä. Lähes kaikki on siirretty juuriltaan pois. Katselin tuubista miten puiden siirtelyynkin on keksitty kone ja täysikasvuisia puita pystytään siirtelemään niin, ettei juurikaan huomaa, ettei se ole alkuperäinen kasvupaikka. Kehitys kehittyy sanoi joku ajattelija aikanaan.

Joskus oli johtohenkilöitä, joilla oli aate ja samaan aatteeseen uskovat seurasivat johtajiaan. Nyt näyttäisi siltä, että omaa aatemaailmaa tärkeämpää on saattaa ilmoille mitä kannattajat haluavat kuulla. Maailmamme on nyt moniääninen, mutta mistä tietää mitä ääntä kannattaa kuunnella?