Kansa kaikkivaltias

Demokratiasta sanotaan: Valta on kansalla! En ole kyllä huomannut juurikaan sitä. Olen koetellut itseäni. Välillä olen äänestänyt ja välillä jättänyt väliin. Olen äänestänyt useampaa puoluetta, eikä sekään ole tuntunut missään. Ei ole ollut autuaallisempi tai raadollisempi olo vaalien jälkeen. Viimeistään hallitusneuvottelujen yhteydessä huomaan pikkuruisen vaikuttamisyritykseni hukkuneen pintakuohuun. Nimittäin annettuamme äänemme laskemme ajatuksemme hortoilemaan politiikan tuuliin ja lopulta emme tiedä oliko vaikutus hyvä vai huono.

Monipuoluejärjestelmän pitäisi antaa kohtuullista hyvää jokaiselle. Mistä sitten tulevat ne konfliktit, joita tasaisin välein tulee. Näytelläänkö meille teatteria miten raskasta on vastuun kantaminen. Joskus ihmettelen sitä, että jotain asiaa voidaan vääntää vaikkapa viikon verran ja ratkaisu syntyy lopulta pikkutunneilla. Onkohan kaikki enää hereillä siihen aikaan?  No tämä on maallista kaikki.  Vai tuleeko kina siitä, että joku yrittää ottaa isommalla kauhalla?

Hengellinen kenttä näyttää erilaiselta. No onhan kirkolla kirkolliskokous, jossa toimivat kansanvallan periaatteet. Sitten on paljon muita toimijoita joiden toimintaperiaate on ulkopuoliselle vieras. Kirkko on kuitenkin suunnan näyttäjä, mutta miten se suunta määritellään? Jos on iäisyysulottuvuus mukana, niin luulisi ainoan ohjekirjan olevan varsin painavassa roolissa. Onko se, en tietä, kun en ole ollut paikalla. Tuntuu vain jotenkin turvattomalta, kun aloitteita tulee asiasta kuin asiasta eikä perusteina aina ole Raamatun sana, vaan tasa-arvo ym humaanit asiat. Eikö valtion hallinto riitä käsittelemään ihmisoikeuksiin kuuluvia asioita?

Jos kirkossa kerrottaisi, että tämä toiminta on osa arkipäivän viihtymistä, niin kaikki olisi OK! Jos kuitenkin siinä sivussa elätellään iankaikkisen elämän toivoa ja sitäkin lupaillaan, niin olisi syytä tarkistaa kauppatavaran sisältö vastaako se yhtään mainoksen lupaamia asioita. Mieleeni tulee erään postimyyntifirman toiminta 50-luvulla. Kataloogi tuli meidänkin mökkiin ja siellä kaupattiin monitoimityökalua. Se oli vasara, jolla voi hakata nauloja ja kiskoa niitä ylös. Voi leikata lasia, siinä oli ruuvimeisseliä ja pienen reiän poraamiseen verme. Kun sain pikkupoikana sen kinuttua itselleni, niin posti toi kyllä yllätyksen. Se oli noin kaksikymmentä senttiä pitkä eikä naulojen hakkaamisesta eikä niiden poisvetämisestä tullut puhettakaan. Väärän tavaran hankkiminen maksaa hintansa, mutta hyödyttääkö?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s