Avainsana-arkisto: Pyhä Henki

Täysi Jumala

Miten täysi Jumala tuli esille? Me helposti sekotamme jumaluuden ja ihmisyyden. Me puolustaudumme esikuva-asiassa: Hänhän oli Jumala! Käyttäytyikö Hän niinkuin Jumala, jatkuvasti? Ei käyttäytynyt! Hän vaelsi niinkuin ihmiset paljolti jalkaisin. Hän ratsasti todistettavasti aasilla ainakin kerran. Hän väsyi ja janosi! Eivätkö nämä ole inhimillisiä asioita? Käyttikö Hän Jumaluuttaan itsensä hyväksi? Ei käyttänyt! Jos Hän olisi täällä, sanelisiko Hän lottonumeroita ystävilleen? Ei sanelisi, koska sillä tavalla rikastunut ihminen ei olisi Hänestä enää niin riippuvainen. Hankkiko Hän itselleen kannattajia keinolla millä hyvänsä? Ei hankkinut. Kun suurin osa oli lähtenyt, Hän kysyi opetuslapsiltaan: Tahdotteko tekin mennä pois? Hän ei siis ainakaan julkisesti liikkunut lentämällä teräsmiehen tavoin. Ei imaissut kaivosta vettä janoonsa käsiä käyttämättä, vaan pyysi naiselta: Anna Minun juoda!

Syntymä oli yliluonnollinen, joka puhui asian tietäville Jumalallisesta alkuperästä. Sekään ei kuitenkaan vakuuttanut perhettä pysyvästi ja peräänantamattomasti Hänen olemuksestaan. Muistamme pitkän ja uuvuttavan kokoussarjan jälkeen omaiset tulivat hakemaan Häntä lepäämään, koska vauhti tuntui olevan liiaan kova. Kaksitoistavuotiaana Hän keskusteli parhaiden teologien kanssa kirjoituksista tasvertaisesti, mutta sekään ei antanut pysyvää merkkiä. Johannes Kastaja oli saanut yhtenä toimeksiantona kastamalla selvittää kuka Hän on, kuka on Herramme Valittu. Johannes sai selkeän merkin, mutta myöhemmin epäili ja lähetti kysymään: Oletko se Sinä? Epäilys oli siis jokapäiväistä leipää ihan sisäpiirissäkin. Kansa ei tiennyt mitään aluksi. Hän tuli tunnetuksi sairaiden parantajana. Onko se ihme? Vain osittain, koska lääkärin taidot parantavat monia sairauksia ja osan parantaa aika.

Miten Jumaluus sitten ilmeni? Opetus autuudesta oli sikäli yliluonnollinen, että sellaista kokonaisesitystä ei kukaan ollut esittänyt Häntä ennen. Meren tyynnyttäminen oli ihme, koska luonnonvoimat eivät tottele ihmistä. Veden päällä käveleminen onnistui vain Häneltä ilman häiriötä.
Riivaajasta vapauttaminen oli yliluonnollista. Hän antoi käskyn ja voiman läheteilleen parantaa sairaat ja tallata vihollisen voimaa. Ruokkimisihmeet. Silloin Jeesus tuskastui, kun sekään ei vakuuttanut. Nimittäin siinä oli edellä Jeesuksen kehotus: Antaka te heille syödä! Pietarin teloman korvan korjaaminen. Elämän viimeinen Jumalallinen teko on lupaus ryövärille.

Mikä on tämän tutkimuksen opetus? Suurimman osan Hän eli ja toimi Pyhällä Hengellä täyttyneenä ihmisenä. Vai osan Hän teki Jumalallisella voimallaan, vain vakuuttaakseen omiaan ja vahvistaakseen heidän uskoaan. Inhimillisen toiminnan suuri osuus vaikutti opetuslapsiin sikäli virheellisesti, että he näkivät menestyksen avaimet, kyllä hekin aikoinaan tallasivat käärmeitä ja skorpiooneja. Vielä lopuksi he kysyivät: Mitä me tästä hyödymme? Onko tämä joskus myös meidän kysymyksemme?

Joelin profetia!

Tänään ajattelin kirjoittaa kokonaan hengellisistä asioista. Olemme menneet helluntain yli ja lähestymme juhannusta. Juhannus muistuttaa meille Johannes Kastajasta, joka tuli valmistamaan Herralle tien. Olen miettinyt paljon nykyistä liikehdintää kristikunnassa. Täällä eletään runsaan armotarjonnan keskellä, mutta vaikuttaako armo sitä mitä Paavali sanoi sen vaikuttavan? Syntisen menon hylkäämistä?

Näin keväällä ja kesällä kirkkovuodessa huomioidaan helluntai monen viikon aikana, kun sunnuntait ovat x-sunnuntai helluntaista.Kun taas kerran kuulin ja katselin opetusta Hengen vuodattamisesta Joelin profetian pohjalta, sain oivalluksen, jta voisi sanoa myös Hengen ilmoitukseksi. Mitä tarkoittaa kaiken lihan? Nykkyisin se kai ilmaistaan: Kaikkiin ihmisiin. Onko mahdollista, että Pyhä Henki iskisi  ketä tahansa kuin leka otsaan. Sellaistakin ihmistä, joka ei  tiedä mistään kristinuskosta tai suorastaan halveksisi sitä? Pidän epäuskottavana!  Olisiko Lähetyskäsky jo aikansa elänyt ja Jumala keihästää akvaariostaan maukkaimpia kaloja oman tahtonsa mukaan? Se on tietysti Kaikkivaltiaan oikeus eikä meillä ole siihen mitään sanottavaa. Jeesuksen puheet kuitenkin aina jäävät askarruttamaan, miten niitä olisi nyt sitten sovellettava.

Lukitussa yläsalissa Jeesus persoonallisesti puhalsi elämän henkäyksen opetuslapsiinsa. Lienee kyse samasta Jumalan henkäyksestä, josta kerrotaan Luomiskertomuksessa. muuten ihminen ei ole elävä sielu. Kuitenkaan Jeesus ei antanut välitöntä hyökkäyskäskyä, vaan käski odottaa voiman tulemista, joka pakostikkin käynnistää prosessin. Olemmeko kaikki liikkeellelähteneet saaneet käskyn voiman muodossa, vai olemmeko vain kuvitelleet, että hengellinen työ on hienoa hommaa ja kasvuhan on Jumalan asia? 

Mitä merkitsee oikeasti kaikki liha? Tarkoittaisiko se yksilöihmisen koko lihallisuutta? Jos meissä on alueita, joita Pyhä Henki ei ole saanut koskettaa, niin silloin kilvoituksemme on puolinaista ja voimamme puolinaista. Ehkä meidän on yksilöihmisinä syytä kysellä rukouksessa Herraltamme, voisiko Hän tulla Kuninkaaksemme koko inhimillisen elämämme aluelle. Me sanomme herkästi, että olen luovuttanut elämäni Jeesukselle, mutta onkohan monikaan meistä ymmärtänyt mitä se oikeasti tarkoittaa. Sillä se tarkoittaisi, että minun kaikki elämäni on Herramme käytössä. Tenkö työsuoritusta työnanatajalleni, niinkuin Herrale! Vietänkö vapaa-aikani niinkuin Jeesus tahtoisi. Olenko ymmärtänyt sen, ettei maallinen hyvyyteni ole tarkoitettu itseni viihdyttämiseen, vaan siinäkin Jumala Pyhän Henkensä kautta haluaa palvella avun tarvitsijaa toisen ihmisen mahdollisuuksilla.

Uskon, että näiden ajatusten sisältämät lainalaisuudet saavat aikaan jotakin, jota ei ole meidän aikanamme vielä nähty. Annammeko kaiken lihamme eli lihallisuutemme tulla Pyhän Hengen käsittelemäksi? Se olisi autuas ratkaisu!

Helluntai, miksi?

Jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä. Vanhaa kansanviisautta.Olisiko siinä sellainen viisaus, että saamattomuus on silmiinpistävää, jos ei helluntaihin mennessä oltu onnistuttu saamaan suloisuutta valkeita kesäiltoja varten. Minä olen oikein tosissani havukkaisen hartaudella ryhtynyt miettimään sitä, miksi on helluntai ja muita kirkollisia pyhiä. Tästä taisin marmattaa jo helatorstaina. Joten ikä alkaa näkyä toistojen määrässä. Punttisalilla toistot ovat kunnioitettuja, mutta puheissa ja kirjoituksissa ei. Ainoa kunnioitettava asia toistossa on se, että se pysyisi samanlaisena eikä viksaantuisi ajan myötä. 

Kerronpa eiliseltä kauppareissulta pienen jutun. Istuskelin autossa sellaisen senän vierustalla, kun odotin vaimoani ja tytärtäni tulevaksi. En ollut siis ruudussa vaan siinä ajoradan reunassa. Siitä ruudusta lähti peruuttamaan pubnainen  hieno auto. Katselin halvaantuneena, että kohta kolahtaa, jos hän ei lopeta peruutusta ja niin tapahtui. Auto huojahti, mutta käsitin, ettei mies edes katsonut taakseen. Hän lähti tyylikkäästi menemään siitä. En edes yrittänyt katsoa rekisterinumeroa jostain syystä. Sen ehdin huomata, että hänen autonsa puskurissa oli kämmenen kokoinen  maaliton läiskä. No, minä nousin autosta katsomaan, mitä saimme aikaseksi. Oikeassa takalokasuojassa on pieni painuma, joka ei varmaankaan alenna 10 vuotiaan ajokkini käyttöarvoa. Liekkö hidasta aivotoimintaa vai hengenhedelmää. En todellakaan tiedä? No siitä oli hyvä jatkaa eteenpäin ja viimein siirtyä helluntain viettoon.

Aikaisempi elämäni on ollut niin suojattua, ettei helluntain yhteydessä ole juurikaan puhuttu Henegn vuodatuksesta. Se on ollut viisikymppiseksi asti mysteeeri, jonka olemassaolosta ei ole ollut juurikaan aavistusta. Sääli, ettei kaikki uskovat saa kuulla tervettä opetusta asiasta. Sitten toinen laita on sellainen, että jokaisen pitää puhua kielillä, muuten on jotain vikaa. Paavali kyllä sanoo: Eivät kaikki puhu kielillä. juuri havaitsin, etten tiedä oikeasti kenestä hän silloin puhuu.

Yksi helluntai on jäänyt mieleen, kun Turusta matkustimme Kirunan seuroihin. Bussilasti porukkaa saatiin liikkeelle. Perillä meidät kuskasi kortteeriin henkilö, jonka olen tunnistanut myöhemmin yhdeksi wanhimmaksi. Kortteeri oli sellainen peppipitkätossun talo  osoitteessa Föreningsgatan 18. Todella mukava kortteeri ja kävelymatkan päässä tapahtumapaikoista. Luulimme jo kesän koittaneen , kun sinne kesävaatteissa lähdimme. Kuitenkin eräänä päivänä satoi lunta ja räntää ja kadut olivat sohjon vallassa. Kun siinä koikkelehdimme jalkojamme varjellen, niin ohitsemme pyölräili mies, joka sanoi: Ei teillä taida ollakkaan niin hyvät suhteet tuonne ylös kuinka luulette, kun tämmönen keli tuli. Hän siis puhui selkeää suomea.

Minulle helluntai on vielä täyttymätön toive. Odotan Joelin profetian täyttymistä ainakin kertaalleen vielä. Ristinuhri ei ole vielä siinä kunniassa, jossa sen pitäisi olla uskovien keskuudessa. Vaikka olen saanut kokea jotakin Pyhästä Hengestä, silti janoan vielä lisää.Janoan Hengen hedelmää. Rakkautta iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä niin, että se olisi arkipäivän todellisuutta eikä vain puheissa. Puheissa, joilla ei välttämättä tarkoiteta ihan sitä mitä sanotaan.Herramme edessä me olemme julkiset ja avoimet. Toisillemme voimme näytellä jotakin, mutta emme Hänelle. Kiitos Jumalalle, että näin on. Monta helluntaita on vietetty ensimmäisestä lähtien, mutta en ole kuullut, että vielä olisi tapahtunut toisintoa suuremmassa mittakaavassa. Sitä odotan!

Kasvukipuja osa 5

Näin Pitkäperjantain aamuna on hyvä pysähtyä perimmäisten kysymysten äärelle.  Pitkäperjantai symboloi jostain suunnasta katastrofia ja kaiken loppua. Toisesta näkökulmasta siihen liittyy äärimmäinen voitto, jollaista ei ole nähty ennen eikä ole mahdollinen jälkeenpäin. Jumala kuolee, synnitön syntisten edestä. Jotain me ihmisetkin voimme kokea tästäkin. Joskus meissä kuolee sellainen idea ja näky, johon olemme panostaneet ja luulleet sen kantavan. Jeesus oli kyllä kertonut selvästi, että Hän ei jää hautaan mätänemään ja siitä oli jo ennustettukin. Suurimman katastrofin keskellä ulospääsytiet voivat näyttää lukituilta panssariovilta.

Pieni liikehdintä paikallisosastossa sai siis aikaan vastakkainasettelun, koska usein käy niin, että osa huolestuu. Huolestuu, vaikka ei koskaan osallistu. Meidänkin maassamme on esimerkkejä siitä, miten muutoksen tuuli alkaa sairastuttaa porukkaa allergisiin reaktioihin. Esikoisuus eroaa vanhoillisuudesta siinä, että hoitokokousta ei juurikaan järjestetä. Tässä asiassa kyllä järjestettiin neuvottelu joka antoi vapaat kädet toimia. Se ei kuitenkaan kestänyt kovin kauaa, koska asoiassa oli vedottu liikkeen kaikkein korkeimpiin veljiin, joille lammen tyyni pinta oli tärkeää. Ehkä kuitenkin on niin, ettei värähtelemättömässä lammessa ole kalojakaan.

Tulen siis tilanteeseen, jossa vaihtoehdot ovat noin 60 senttiä penkkiä kerran viikossa ainoan oikean äidin sylissä. Toinen vaihtoehto olisi astua ulos turvallisesta veneestä ehkä kovalle maalle, mutta monen mielestä suoraan veteen hukkumaan. Kukaan ei siinä vaiheessa uskonut, että vesi voisi kantaa. Oikeastaan en kaikkina hetkinä uskonut itsekkään kovin vahvasti. Kun tämä sitten aikanaan selvisi, niin suuri osa toimintaan osallistuneista palasi ruotuun. Minun tappelusmiehen geenini antoi edes pienen mahdollisuuden ainakin rukoillen kysyä Herran tahtoa. Jotenkin sain sisimpääni varmistuksen, että paluuta ei ollut, koska se olisi loppusijoittanut minun hengelliset lahjani peruskallioon kuin ydinjätteen maailmanloppuun asti, näin ajattelin. Enkä osaa nytkään tulla toiseen tulokseen.

Pieni joukko koki, että olimme saavuttaneet jotain korvaamatonta, joka pakotti jatkamaan löytöretkeä. Kaikkien motiiveista en anna laatutakuuta, koska joidenkin laskujen mukaan 200 henkeä oli menetetty paikallisesta seurakunnasta. Kuitenkin meidän kanssamme oli siitä vai kymmenen prosenttia, muista en osaa sanoa mitään. Raamattua luimme paljon siihen aikaan, rukoilimme eri kokoonpanoissa yhteisten asioiden puolesta ja varsin nopeasti otimme mukaan henkilöiden puolesta rukoilemisen niin, että jokainen tuli hoidetuksi, joka tunsi tarvetta. Joidenkin kontaktien kautta saimme aavistuksen armolahjoista. Ensimmäinen tavallaan järkyttävä kokemus oli kielilläpuhuminen. Kun ensimmäisen kerran sitä kuulin, niin outo tunne täytti sisimpäni. Puhujalla oli myös tulkitsemisen lahja ja se alkoi puhutella, kun saatu sanoma oli lempeää ja rakkaudella ohjaavaa ja rohkaisevaa.

Jotain samaa saimme siis kokea mitä ensimmäiset opetuslapsetkin. Kuulimme monet Jeesuksen kutsun: Seuraa Minua! Joka ei vihaa isäänsä ja äitiään… oli myös yksi rohkaisija. Samoin sana Aabrahamille: Lähde maastasi ja isäsi kodista… Emme tiedä enkä minäkään tiedä olivatko kaikki tulkinnat läheskään oikeita, mutta suunta tuli selväksi. Älä katso taaksesi sai joku sisar. Monia sanoja tuli profetioissa, jotka viitoittivat tietä. Hengellinen työ aukeni vihdoin ja sain alkaa käyttää ja virittää palavaksi lahjaa, jonka tiesin itselläni olevan. Itse olen tarvinnut riisumista ja sitä on tehty eri kohtaloissa, kun ristiriitaisena persoonana olen rakentanut itseäni välillä ihan vääristä aineista ja konkinasteinen ylpeys on tarvinnut ja saanut kolhuja monesti. Yksi mitä olen kipeästi joutunut harjoittelemaan on oikeanlainen alamaisuus veljien ja sisarien keskuudessa. Nyt jo aavistan mitä se on, mutta vielä en hallitse. Minulle on tullut kristittyjen yhteys tärkeäksi, mutta se on ehkä vaikein tie. On niin paljon sellaista mielialaa: Jos olet noiden kaveri, niin olet harhaoppinen, enkä halua olla kanssasi missään tekemisissä. Ehkä siinä saa kokea kaikkein eniten hylkäämistä. Juuri siinä, missä Jeesuksen rukous olisi mahdollista tulla todeksi.

Tänään pitkäperjantaina  jo helluntain kokeneena voin todeta, kunpa ihmiset uskaltaisivat kuunnella muitakin julistajia, niin siihen hengelliseen ravintoon tulisi taivaallinen maku, johon ei koskaan kyllästy. Kaikesta kiitän tänään Jumalla myös siitä, että antoi minulle syntiselle vaimon, joka on kestänyt rinnallani niin paljon ja kuitenkin on saumattomasti tukenut kaiken keskellä. Analyysini mukaan monet porukat ovat kriisissä ainakin osittain siksi, että yhteyden todellista rakentamista ei ole pidetty arvossa. Kun suurista herätyksistä uneksitaan, niin siinä lähes jokainen haluaisi paikan auran kärjessä ja kuitenkin eräs profetia sanoo, että jokaisen miehen pellolle sataa. Sallimmeko sen? Ehkä tähän on hyvä lopettaa. Helluntai on jokaiselle henkilökohtainen ja silloin puetaan päälle sellaista voimaa, joka kantaa kuilujen yli. Opiskelu ei paljon auta, mutta anominen ja rukouksessa Jumalan puleen kääntyminen on apu, joka toimii. Uskovan pitäisi päästä ristin juurelta eteenpäin Jumalan armosta Pyhässä Hengessä!