Avainsana-arkisto: valta

Barabbas

Vastaa

Matteus 27: 19. Mutta kuin hän tuomio-istuimelle istui, lähetti hänen emäntänsä hänen tykönsä, sanoen: älä sinä mitään tee sille vanhurskaalle; sillä minä olen paljon kärsinyt tänäpänä unessani hänen tähtensä.
20. Mutta pappein päämiehet ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta Jesusta hukkaamaan.
21. Niin vastasi maaherra ja sanoi heille: kumman näistä kahdesta te tahdotte, että minä päästän teille? mutta he sanoivat: Barabbaan.
22. Pilatus sanoi heille: mitä siis minun pitää tekemän Jesukselle, joka kutsutaan Kristus? Sanoivat he kaikki hänelle: ristiinnaulittakaan.

Kun olemme katselleet Jeesuksen kahta luontoa, meidän on välttämätöntä katsoa opetuslasten ohella muita asiaan vaikuttavia henkilöitä. Vallankäyttäjiä oli kolme. Ensiksi Pontius Pilatus ylimmäinen maallisen vallan käskynhaltija. Hänellä oli armeija ja valta käyttää sitä järjestyksen pitämiseen. Toinen oli Herodes, joka ei ollut edes israelilainen vaan edomilainen. Hän oli saanut kuninkuuden juonittelulla. Viimeisen, mutte ei ehkä vähäisimpänä oli papisto ylipapin johdolla. Oli vielä kansa, jonka tehtävänä oli huutaa mitä heidän käskettiin huutaa.

Miksi sitten Barabbas eikä Jeesus? Pilatuksella oli perheongelma, mutta oli myös hallinnollinen ongelma. Perheongelma sai väistyä poliittisen ongelman tieltä, vaikka se voisi merkitä yöpymistä olohuoneen sohvalla moniakin viikkoja. Palatsin sohvakin olisi parempi paikka kuin mennäkeisarin eteen vastaamaan siihen, että Juutalaisten Kuninkaaksi mainittua henkilöä ei saatu kuriin. Vallanpitäjät tarvitsivat toisiaan. Pilatus asui omassa asunnossaan eikä sotkeentunut paikalliseen teologia kiistelyyn. Herodes ja ylipappi olivat jakaneet vallan niin, ettei kumpikaan astunut toisensa varpaille eikä vienyt kunniaa kansan nähden.

Toisen kerran, miksi Barabbas? Barabbas oli ryöväri, Jeesus oli syytettynä vallan anastamisen valmistelusta. Kun Barabbas vapautettaisiin, niin kansa johtajineen voisi paheksua pahuutta Barabbaassa. Jos Jeesus vapautettaisiin, kansa joutuisi paheksumaan pahuutta itsessään, koska Jeesus oli syytön ja Jumalan Poika.
Barabbas edustaa sielunvihollisen kaikkea voimaa uskonnollisuudesta raakaan synnintekoon asti! Siksi Barabbas on monelle rakas, koska meillä jokaisella on lihassamme Barabbaan henkiystävä. Sielunvihollisella on liittolainen, joka johdattaa työkristillisyyteen ja ihmispalvontaan ja viimein langettaa uskosta kokonaan, koska suorituskristillisyys on raskas taakka. Taakka, jonka vain Ristinkantaja voi ottaa ihmiseltä pois. Ihmisiin luottaminen on raamatun mukaan kirouksen arvoinen asia. Uskon sen koskevan pelastusta, Jos emme saa luottaa veljiin ja sisariin missään asiassa, on helvetti jo maanpäällä.

Täysi Jumala

Vastaa

Miten täysi Jumala tuli esille? Me helposti sekotamme jumaluuden ja ihmisyyden. Me puolustaudumme esikuva-asiassa: Hänhän oli Jumala! Käyttäytyikö Hän niinkuin Jumala, jatkuvasti? Ei käyttäytynyt! Hän vaelsi niinkuin ihmiset paljolti jalkaisin. Hän ratsasti todistettavasti aasilla ainakin kerran. Hän väsyi ja janosi! Eivätkö nämä ole inhimillisiä asioita? Käyttikö Hän Jumaluuttaan itsensä hyväksi? Ei käyttänyt! Jos Hän olisi täällä, sanelisiko Hän lottonumeroita ystävilleen? Ei sanelisi, koska sillä tavalla rikastunut ihminen ei olisi Hänestä enää niin riippuvainen. Hankkiko Hän itselleen kannattajia keinolla millä hyvänsä? Ei hankkinut. Kun suurin osa oli lähtenyt, Hän kysyi opetuslapsiltaan: Tahdotteko tekin mennä pois? Hän ei siis ainakaan julkisesti liikkunut lentämällä teräsmiehen tavoin. Ei imaissut kaivosta vettä janoonsa käsiä käyttämättä, vaan pyysi naiselta: Anna Minun juoda!

Syntymä oli yliluonnollinen, joka puhui asian tietäville Jumalallisesta alkuperästä. Sekään ei kuitenkaan vakuuttanut perhettä pysyvästi ja peräänantamattomasti Hänen olemuksestaan. Muistamme pitkän ja uuvuttavan kokoussarjan jälkeen omaiset tulivat hakemaan Häntä lepäämään, koska vauhti tuntui olevan liiaan kova. Kaksitoistavuotiaana Hän keskusteli parhaiden teologien kanssa kirjoituksista tasvertaisesti, mutta sekään ei antanut pysyvää merkkiä. Johannes Kastaja oli saanut yhtenä toimeksiantona kastamalla selvittää kuka Hän on, kuka on Herramme Valittu. Johannes sai selkeän merkin, mutta myöhemmin epäili ja lähetti kysymään: Oletko se Sinä? Epäilys oli siis jokapäiväistä leipää ihan sisäpiirissäkin. Kansa ei tiennyt mitään aluksi. Hän tuli tunnetuksi sairaiden parantajana. Onko se ihme? Vain osittain, koska lääkärin taidot parantavat monia sairauksia ja osan parantaa aika.

Miten Jumaluus sitten ilmeni? Opetus autuudesta oli sikäli yliluonnollinen, että sellaista kokonaisesitystä ei kukaan ollut esittänyt Häntä ennen. Meren tyynnyttäminen oli ihme, koska luonnonvoimat eivät tottele ihmistä. Veden päällä käveleminen onnistui vain Häneltä ilman häiriötä.
Riivaajasta vapauttaminen oli yliluonnollista. Hän antoi käskyn ja voiman läheteilleen parantaa sairaat ja tallata vihollisen voimaa. Ruokkimisihmeet. Silloin Jeesus tuskastui, kun sekään ei vakuuttanut. Nimittäin siinä oli edellä Jeesuksen kehotus: Antaka te heille syödä! Pietarin teloman korvan korjaaminen. Elämän viimeinen Jumalallinen teko on lupaus ryövärille.

Mikä on tämän tutkimuksen opetus? Suurimman osan Hän eli ja toimi Pyhällä Hengellä täyttyneenä ihmisenä. Vai osan Hän teki Jumalallisella voimallaan, vain vakuuttaakseen omiaan ja vahvistaakseen heidän uskoaan. Inhimillisen toiminnan suuri osuus vaikutti opetuslapsiin sikäli virheellisesti, että he näkivät menestyksen avaimet, kyllä hekin aikoinaan tallasivat käärmeitä ja skorpiooneja. Vielä lopuksi he kysyivät: Mitä me tästä hyödymme? Onko tämä joskus myös meidän kysymyksemme?

Miten maa makaa?

Vastaa

Sellainen termi oli käytössä ainakin aiemmin. Miten maa makaa? Näin voitiin kysyä ulkomailta palaavalta. Miten Eurooppa makaa, miten Venäjä makaa, miten Amerikka makaa ja viimein: Miten Suomi makaa. Käsitämme hyvin, että maa pysyy paikallaan ja vain sen tallaajat vaihtuvat, Maan makaamiseen vaikuttaa paljon se, minkälaisilla kengillä sitä tallataan. Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet levottomia. Maata on mullistettu monilla erisuuruisilla uudistuksilla. Vanhasta elämästä olen oppinut ja vielä varmemmin vakuuttunut, että uudistus-sanana ei merkitse läheskään aina jotain toimivampaa ja parempaa. Ehkä asia johtuu siitä, ettei kaikkiin uudistuksiin ole toimivaa tietokonetestasusmallia vaan täytyy suorittaa ihmiskokeita.

Ihmiskokeissa on se erikoisuus näissä esimerkiksi eläkehommissa, että seuraukset eivät koskaan tule aiheuttajan kannettavaksi. Jos joku onnistuu taitavalla asiainhoidolla saamaan vaikkapa palkkaansa suuremman eläkkeen, niin ei ole työkaluja oikaista sitä, mutta siitä pidetään huoli, että kaikilta muilta se oikeaistaan ja juuri niiltä, jotka eivät edes voineet asiaan vaikuttaa. Mieleeni tuli Speden elokuvasta kohtaus, jossa hän ojensi elokuvan loppupuolella pahimmalle vastustajalleen tukon seteleitä. Partneri ihmetteli, että mistä hyvästä nämä nyt tulevat? Johon Spede: Paha saa aina palkkansa!

Olisiko nyt niin, että elämme virtuaalimaailmassa. Ei enää ymmärretä, että lyöminen sattuu. Leikkaus köydyttää eikä siihen ole mitenkään vaikuttanut jotkut optio ym ohjelmat, jossa ei enää puhuta miljoonista vaan kymmenistä ja sadoista. Minä olen koittanut miettiä, että mistä ne rahat sitten tulevat, jos ne eivät köyhdytä tavallisia ihmisiä? Tätä en sano kateudesta, koska sen pitäisi olla minulle syntiä, mutta mitä se synti sitten oikein on? Onko ajankohtaista puhua, että synti saa seurauksensa?

Me odotamme suurta herätystä? Onko se niinkuin hengellinen sote, jonka tarpeellisuus ymmärretään, mutta miten me voimme sen toteutumista edistää. No tietenkin lähdemme opintomatkalle katsomaan miten se toteutuu jossain muualla. Katsomme Kiinaan. Filmivälähdykset kertovat miten kiinalaiset elävät herätystä todeksi sellaisena, jonka Jumala on lahjoittanut kovia kokeneelle kansalle. He ylistävät Jumalaa iloiten ja samalla itkien. He itkevät syntejään ja iloitsevat syntien anteeksisaamisesta. Ja sitten ovat valmiita kantamaan seuraukset, jotka eivät ole palkankorotuksia tai vastaavia. Onko niin, että se on sopiva alikehittyneille alueille. He ovat tottuneet itkemään jo muutenkin?

Sitten käännämme katsetta vähän muualle. Ei mitään kiinnostusta, jos puurretaan raamatun sanan kanssa ja pähkäillään sen totuutta, kun siellä vakuutetaan, ettei siitä saa ottaa mitään pois eikä mitään lisätä. Sehän merkitsee useasti vaivannäköä! Pitää olla menoa ja meininkiä. Onko hyvinvointivaltion herätys hyvinvointiherätys? Onko meillä oikeus saada vain lisää iloa ja hyvinvointia ilman syntien itkemistä. Näin meille vakuutetaan, että kun kaikki on valmistettu, niin kaikki on valmistettu. Otetaan kalakukko uunista, niin siinähän ne ovat kompaktissa muodossa leivät ja kalat. Jos alkaa uupua, niin paistetaan lisää. Ehkä Jeesuksen käden siunausta ei enää edes tarvita. Kyllä hienot orkesterit ja artistit ja savukoneet saavat ihmiset liikkeelle ja tunnelman korkealle, mutta onko se tärkeintä asiaa, jota me Herralta pyydämme? Kun pyydämme herätystä?

Minun utopiassani joku korkea-arvoinen herra XX tulisi julkisuuteen ja sanoisi: Olen ahnehtinut rahoja, joita en ole työlläni ansainnut. Aion antaa rahat siihen lastensairaalaan. Aion perustaa muutamia lääkärinvirkoja sinne, missä ei ennestään ole. Ihmiset alkaisivat pyytää anteeksi tekemiään vahinkoja. Töhrijä ilmoittautuisi ja lupaisi maalata töhrynsä piiloon. Perhettään terrorisoineet narsistit ilmoittaisivat jonain päivänä: Tänään isä/äiti tekee parannusta synnistään ja enää en aio kiusata teitä. Moni meistä havaitsisi, ettei se etummainen sija ja paras lepotuoli kuulu automaattisesti minulle, vaan se voisi tehdä hyvää joskus jollekkin toiselle. Vanhemmat ja isovanhemmat sanoisivat: Meillä on aina sinulle suojapaikka, jos sellaista tarvitset eikä sinun tarvitse ansaita sitä millään teolla. Vain siksi, että rakastan sinua Pyhällä rakkaudella.

Piipahdamme parlamentissa. Siellä on välikysymyskäsittelyn keskusteluosio. Muutamia päiviä muutaman kuukauden välein käytetään pelkkään tuloksettomaan tappeluun. Ennalta tiedetään, että homma kaatuu, mutta meneehän siinä muutamia tunteja kallista aikaa asioiden käsittelyyn, josta ei ole mitään hyötyä. Jos ei pysty esittämään parempaa, niin itseä auttaa, kun pystyy sen toisen kelvottomuuden tuomaan ihmisten tietoon ja näin on ilkeys saavuttanut huippunsa. Joistakin tilanteista tulee mieleen hiekkalaatikkoleikit, kun siellä pellavatukkaiset pojat tukka pystyssä hiestä märkinä ja punaposkisina sanailevat ja luulisi, että seuraavaksii tapellaan fyysisesti, mutta onneksi kai vielä on vältytty.Maa siis makaa levottomasti.

Monet yritykset ovat palkanneet sellaisen tykistövääpelin johtajakseen. Hän käski ajaa tykki asemiin. Kun sitten kesti ,liian kauan, otettiin yksi mies pois ja taas koitettiin. Ei tarvinnut montaa ytneuvottelua pitää, kun homma hoitui määrätyssä ajassa.

Vsevoloskoin valkoinen talo ja Saddamin rekat

Vastaa

Valkoinen talo on käsite jame monet yhdistämme siihen: president junaitid steits spiiking! Valkoinen talo merkitsee valtaa ja vakautta. Valkoisesta talosta ilmoitettiin.. Valkoiseen taloon kutsuttiin… Valkoiseen taloon ei kutsuttu  Nämä ovat merkittäviä asioita riippumatta siitä, onko tietolähde virallinen tiedottaja tai joku nimetön lähde, vaikkapa paperikorien tyhjentäjä, joka on nähnyt jotakin, jota ei ole tarkoitettu julkaistavaksi. Laaja kokemukseni kertoo, että valkoisia taloja on muitakin, ehkä eivät niin kuuluisia, mutta tärkeitä. Kun uutta uljasta Venäjää suunniteltiin niin siinä suoritettiin myös rakennustuotannon shokkitesti. Siellä oli myös valkoinen talo, jota voitiin ampua panssarivaunuun tykillä suoraan työhuoneen kirjoituspöytä tähtäimessä. Ikkuna meni tietysti rikki ja savuvahinkoa tuli, mutta monumentti uhmasi hyökkäystä eikä ollut millänsäkään.

Siellä Pietarin takamailla tutstuin ulkopuolelta myös yhteen valkoiseen taloon. Siellä oli paikallinen puolueosaston byroo. Sieltähän sitä paikkakuntaa oikeasti hallittiin. Juuri hoksasin Iranin ja Neuvostoliiton yhtäläisyyden. Kummassakin tapauksessa on ollut ja on kaksoisjohto. Ensin kokeiltiin puolueen valvontaa valtion elimissä ja toisessa tapauksessa uskonnollista valvontaa. Länsimaissa on päästy jo siihen, että kaikkivaltias uskonto on aurattu markkinoiden tieltä pois kuin ensilumi, joka sulaa pois. Ei tarvita liekinheitintä.

Talkooaikana ja sen jälkeenkin yövyimme tavallisissa perheissä ja yksi asia oli yli muiden. Auto piti saada jonkin omakotitalon pihaan, jossa se suurella todennäköisyydellä sai olla rauhassa, muuten voi käydä huonosti. Kun sitten auto vietiin erään talon pihaan ja kävelimme sen valkoisen talon ohi, niin kysyin mikä se on. Se näytti ihan autiolta ja autio se olikin. Sain vastaukseksi, että se on puolueen talo, jossa kaikki puoluevirkailijat työskentelivät. Siellä oli siis suuri määrä tärkeää ja vaikutusvaltaista väkeä, jotka palvelivat puolueen eri kerroksissa. Sitten tapahtui jotain yllättäen. Kun kansa eli naroda heräsi eräänä aamuna, niin liikenne talossa ja sen nläheisyydessä oli loppunut tyystin. Joku uskalsi mennä koittamaan ulko-ovea, tämän nyt kuvittelen, ovi oli auki eikä talossa ollut ketään. Merkittävin havainto oli se, että kassaholvi oli auki ja typötyhjä. 

Mitä sitten Saddamin rekat kuuluvat tähän? Yksi ainoa asia yhdistää ja se on valjuta! Muutamia rekkoja lastattiin paperirahalla, kun tilanne kävi pääkaupungissa hankalaksi. Sananlaskussa sanotaan: Joka vaimon löysi hän onnen löysi. Kyllä kai siinä jotain onnea löysi myös hän tai he, jotka saivat tehtäväkseen purkaa ne rekat. Olihan suunnitelma muuttunut. Isännän palatsi oli muuttunut maakuopaksi eikä sielläkään saanut olla rauhassa. Julkisesti ei siis ole kerrottu, mihin rekat menivät, mutta kuka nyt elää unelmaansa niillä rahoilla? En tiedä haluaisinko edes tietää. Vsevoloskoin kassaholvi saattoi olla ainakin yhden oligarkin kasvualusta, ehkä suuremmissa paikoissa oli suuremmat holvit.

Yksi rahaan liittyvä juttu pitää vielä käsitellä ja se on: Sinksarit eli rahan vaihtajat. Jos nyt puhun neljäkymmentävuotta vanhoista asioista enkä mainitse nimiä, en katso syyllistyväni mihinkään. Riikaan mennessämme saimme jokaiselta päivältä ulkomaanpäivärahan. Kurssi oli sellainen, että sadalla markalla sai kolmetoista ruplaa virallisen kurssin mukaan. Raha oli siis arvossaan, kun yhdellä ruplalla  voi aterioida kohtuullisen hyvässä ravintolassa. Voidaan pitää siis hulluutena, että satasesta sai himmeillä markkinoilla jopa seitsemänkymmentäviisi ruplaa. Itse en muistaakseni käyttänyt tätä hyväkseni, koska tarpeeni eivät vaatineet suuria panostuksia. Herää kysymys, mitä niin kalliilla rahalla tehtiin? Hyvä kysymys, mutta vastausta tuskin saan.

Valta ja vastuu

Vastaa

Ukraina on Euroopan vilja-aitta! Näin luettiin maantiedon korjasta minun kouluaikanani. Silloin oli kaikki toisin. Suomella riitti rahat järestää olympialaiset. Se oli Tuhkimotarina, joka antoi ymmärtää, että tehdyt ratkaisut olivat olleet oikeita ja vallanpitäjät kantaneet vastuunsa oikein. Siihen aikaan Ukraina oli osa suurempaa imperiumia ja vasta myöhemmällä iällä sain tietää, että Ukrainalla oli YK:n puitteissa omaa edustusta. Ilmeisesti oli ukraina sellainen liikkuva osa, joka on mekanismissa tarpeen. 

Nyt me seuraamme Ukrainan kamppailua elämästään. En ihan voi sanoa, että se olisi kuolinkamppailua,, vaikka siinä niitäkin piirteitä on. Perestroika antoi liekanarua joissakin tapauksissa ehkä liiaksi, vaikka sen piti antaa pehmeä ja miellyttävä julkikuva vapauden koittamisesta. Baltia livahti heti, kun silmä vältti, toiseen foorumiin. Sitä vielä voitiin sietää, kun se muistiuttaisi samaa symboliikkaa, jota Suomi hyvänä naapurina on merkinnyt.

Aikanaan lähetettiin kutsuttuna valtuuskunta neuvottelemaan Stalinin ja Molotovin kanssa asioista, jotka olivat kohtalokkaita. Heillä oli valta neuvotella, mutta piti muistaa san tuoma vastuu. Jos neuvottelu on reilu ja ongelmat ratkaistavissa, niin hätä ei ole niin suuri. Jos neuvottelee kiristäjän kanssa, ei koskaan tiedä mihin se päättyy. Nyt näyttäisi siltä, että Ukrainaa on kohdannut tilanne, jota ei ole mahdollista neuvotella järjen rajoissa.

Me voimme jälkiviisauden innoittamina kysyä: Oliko vaaditut rajantarkistukset sellaisia, että se olisi taannut rauhan? Olivatko neuvottelijat haltioituneita vallastaan ja unohtivat mahdolliset seuraukset? Tekevätkö ihmiset järjettömiä ratkaisuja vallan ja vapauden aatteen juovuttamina?

Meillä on menossa epäselvä neuvottelutilanne: Jumala ja ihmiskunta. Elikkä tässä on monta kerrosta: Jumala ja kristikunta. Jumala ja Luterilainen kirkko Suomessa.  Ovatko neuvotteluyhteydet vallan katkenneet ja rajoja siirrellään vapaasti, keskenämme riidellen? Miten siirretään, mihin suuntaa ja miten paljon. Valtaa tuntuu olevan rajattomasti, mutta missä on vastuu? Jos valitsemme väärän metodin, me kaikki kärsimme, vaikka yksityisinä henkilöinä olisimmekin eri mieltä. Tästäkin syystä kristikunnan olisi syytä mennä yhhtenä miehenä polvilleen ja rukoilla, että Jumala vielä kuulisi meitä. Antaisi hedelmättömälle puulle aikaa. Antaisi anteeksi sellaisen hengellisyyden, joka tallaa suojelevat arvot maahan. Arvot, jotka Hän itse on antanut.